OMASSA
työssäni voimavalokuvien tekijänä,
minun suurin haaste on ehkä ymmärtää,
että kukaan meistä, ketkä haluavat
parantaa maailmaa, eivät
kulje omaa tietään haavoittumatta.
Minullakin on kolhuja, arpia ja rupia.
Syviä haavoja, joiden parantumisiin ei ihmiselämä kenties riitä. Mutta minä uskon.
Sillä se on myös syy, miksi teen kuviani ja tekstejäni.
MUTTA..
Meidän ei kuitenkaan tarvitse kokea samoja miekaniskuja ymmärtääksemme kuvien voimaa.
Emme tarvitse kuulla samoja satuttavia sanoja, ymmärtääksemme
ajatuksen
voiman.
Meidän ei tarvitse olla täydellisiä tullaksemme kokonaisiksi.
YHDESSÄ
ymmärtäen, katsoen ja tuntien
voimme pelastaa maailmaa ja antaa sille uusia alkuja
ja
mahdollisuuksia.
Usva, joskus tuntuu, että edessä on pelkkää usvaa- ei hahmota asioiden oikeita mittasuhteita tai jotain ikävää on sattunut.
Asiat eivät luista. Olo on kuin olisi jumissa mutaan…
On alakuloinen olo. Mielipaha.
Voimat ovat vähissä….
Surettaa, on huolia ja murheita- tulevaisuus jännittää ja pelottaa.
Mutta silloinkin tulee hetki
jolloin näet jotain kaunista.
Näet uuden alun-
jotain valkeaa, mikä voi täyttyä ihan niin kuin sinä näet, uskot ja toivot .
Voimasi alkavat palautua.
ajatuksesi kirkastuvat.
Huomaat, että huolet ja murheet ovat jääneet…
Olo on rento ja tulevaisuus näyttää
valoisalta.
On vain usvasta nouseva kaunis kuva – kuin maalaus,
johon voit omalla sielusi siveltimellä lisätä sen,
mitä juuri tarvitset.
Maailman kauneus tulee usein esiin haasteiden kautta.
Samoin ymmärrys siitä, että hetket ovat todellakin ohikiitäviä.
Niin hyvässä kuin pahassa.
- Hanna K / Vuorivalo.com
p.s Jaan harvoin otteitani kuluvan vuoden kalenteristani, mutta nyt tuli hetki jolloin halusin jakaa sen myös teille muillekin. Jos haluat vielä mukaan kuluvalle kalenterikaudelle , ole yhteydessä minuun , niin pääset mukaan!